Toimintaympäristömme on viimeisten viikkojen aikana muuttunut merkittävästi ja osin myös pysyvästi. Joudumme katsomaan vierestä epäinhimillistä tapahtumasarjaa, jossa Ukrainan kansalaiset ovat kärsijöinä. Kriisi koskettaa konkreettisesti myös Suomea ja suomalaisia – mahdollisesti vielä pitkään tästä tulevaisuuteen. Meidän tulee varautua siihen, että idän naapuruussuhteista ja kaupankäynnistä on jäljellä vain kasvaneet uhkatekijät sekä sanktiot.
Tällaisessa tilanteessa sijoitustoiminnan osalta ollaan myös perimmäisten kysymysten ääressä. Koemme, että meidän tehtävämme tässä tilanteessa on ensisijaisesti kotimaisen pääoman turvaaminen sekä varojen hoitaminen tuottavasti järkeviä riskejä ottaen. Konserniyhtiöidemme varojen lisäksi tähän joukkoon kuuluu mm. suomalaisten apurahasäätiöiden, eläkesijoittajien, järjestöjen, perheyhtiöiden sekä yksityishenkilöiden varoja.
Sijoitussalkuissamme Venäjän paino on ollut yli ajan lähes marginaalinen. Tämä on osin seurausta yhtiövalintaan painottuvasta sijoitustyylistämme: sijoitamme ja lainaamme varoja yhtiöille, joiden toiminnan ja riskit tunnemme läpikotaisin. Sijoittaessamme yhteistyökumppaneidemme strategioihin valitsemme pääsääntöisesti kehittyneillä markkinoilla operoivia toimijoita, joiden toimintaperiaatteet ovat vastaavat. Kriisin välillisiltä vaikutuksilta mekään emme toki välty ja ne ovat moninaisia.
Pelkästään epävarmuuden hinnoittelu johtaa korkeampaan sijoituksilta vaadittuun riskipreemioon, mikä näkyy nyt erityisesti monessa suomalaisen yrityksen osakekurssissa. Tämä luo myös mahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle, ei pelkästään osakkeissa, vaan kaikissa riskillisissä omaisuusluokissa. Pitkäjänteisenä sijoittajana olemme tällaisissa tilanteissa usein pystyneet lisäämään sijoituksia tuntemiimme sijoituskohteisiin, esimerkkinä vaikka eurooppalaiset yrityslainat.
Riskin uudelleenhinnoittelun lisäksi pitkittyneellä kriisillä tulee olemaan vaikutuksia myös reaalitalouteen ja hintainflaatioon. Hyödykkeiden hintainflaatio on jo nyt tosiasia, ja uhkana on myös laajempi globalisaatiokehityksen hiipuminen sekä tehokkaiden tuotantoketjujen rikkoutuminen. Osittain tämä on jatkumoa koronakriisin aikana nähdylle kehitykselle, mutta keskuspankkien ja valtioiden massiivinen elvytys on toistaiseksi tukenut reaalitaloutta sekä nostanut riskiomaisuuden hinnat korkealle. Isoin kysymys tällä hetkellä onkin, mikä on keskuspankkien ja valtioiden liikkumatila. Meillä ei ole tilanteeseen kristallipalloa, mutta luotamme lähestymistapaamme sijoittaa tässäkin toimintaympäristössä.
Miten nyt sijoitamme?
Korkoallokaatiostamme iso osa on vaihtuvakorkoisia joukkovelkakirja- ja lainasijoituksia, sillä matalan korkotason ympäristössä vaihtuvakorkoiset instrumentit tarjoavat parhaimman tavan suojautua inflaatiota ja korkojen nousua vastaan. Lisäksi meille tärkeissä epälikvideissä Private Debt -sijoituksissa keskeistä on edelleen pitkäjänteisyys ja hajautus. Olemme tehneet sitoumuksia laajasti erityyppisiin strategioihin yli ajan ja portfoliossamme on opportunistisia strategioita, jotka hyötyvät markkinoiden stressitilanteista.
Mahdollinen korkojen nousu sekä riskilisien kasvu puoltavat korkeamman kassavirran sijoitusstrategioita, joiden tuotot eivät ole riippuvaisia myyntihinnoista eli exit-arvostuksista. Tässä tilanteessa haavoittuvaisimpia ovat todennäköisesti esimerkiksi matalan kassavirran asuntosijoittaminen tai listautumismarkkinoista riippuvaiset buyout-strategiat. Uskomme, että nopeasti kasvavat disruptiiviset listaamattomat yritykset tulevat jatkossakin kasvamaan huomattavasti yleistä talouskehitystä nopeammin ja olemaan näin vähemmän alttiita nykyisen markkinaympäristön vaikutuksille. Myös listatut osakemarkkinat tarjoavat nyt ja jatkossa paljon mahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Kaiken tämän keskellä hieman taka-alalle on jäänyt keskustelu vastuullisesta sijoittamisesta. On mahdollista, että vastuullisen sijoittamisen politiikoita tullaan muokkaamaan paremmin sopiviksi nykyiseen tilanteeseen. Uudelleenarvioitavaksi tulevat esimerkiksi länsimaille strategisesti tärkeät energiasektori ja puolustusteollisuus. Olemme aina painottaneet sijoituksia hyvälaatuisiin, vastuullisesti länsimaista johdettuihin yrityksiin ja näin teemme jatkossakin.
Sijoittajan näkymä on nyt poikkeuksellisen sumuinen: jo asetettujen pakotteiden vaikutusta talouskasvuun, inflaatioon ja rahapolitiikkaan on toistaiseksi haastavaa arvioida. Lisäksi geopoliittisten kriisien kehityskulun ennakointi on aina hankalaa ja tilanne voi muuttua nopeastikin. Tämän vuoksi hätiköityjen muutosten tekemistä suuntaan tai toiseen on mielestämme nyt syytä välttää. Riittävä käteisen tai kutsumattoman sitoumuksen määrä useissa eri strategioissamme mahdollistaa sen, että voimme reagoida tarvittaessa nopeastikin, kun mahdollisuuksia tulee vastaan.
Mandatum tukee Ukrainaa
Samalla kun jatkamme nykytilanteen ja sen mahdollisten vaikutusten seurantaa, haluamme osoittaa tukemme Ukrainan kansalaisille. Mandatum-konserni on käynnistänyt lahjoituskampanjan, jonka keräyssumma lahjoitetaan humanitääriseen apuun Ukrainassa.
Mandatum-konserni tekee 100 000 euron pohjalahjoituksen ja haastaa tämän lisäksi kaikki mandatumlaiset, eli Mandatum Asset Managementin ja Mandatum Lifen henkilökunnan, tekemään henkilökohtaisen lahjoituksen tai lahjoituksia. Konserni tuplaa henkilökunnan tekemät lahjoitukset 100 000 euroon asti.
Mandatum-konsernin lahjoitukset kohdistetaan Ukrainaan UNICEFin ja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston kautta.
***
Lauri Vaittinen, toimitusjohtaja, Mandatum Asset Management, lauri.vaittinen@mandatumam.com, 050 382 1674
Ville Talasmäki, sijoitusjohtaja, Mandatum Asset Management, ville.talasmaki@mandatumam.com, 050 597 0046